Lexi Lehtonen 27.5.1955-15.3.2013

"Eivät katoa he, jotka sydämissämme elävät.
Halki varjojen, unien,
vuosien he hiljaa säilyvät meissä."

Lexi Lehtonen sai kasteessa nimen Hannu, mutta lempinimi Lexi oli kaikille tutumpi ja niinpä hän muutti nimensä virallisesti Lexiksi muutama vuosi sitten. Moottoripyöräily alkoi Salossa, mutta hän muutti Helsinkiin hetki sen jälkeen. Helsingin Moottoripyöräilijäkerho ja Motorppa olivat Lexin moottoripyöräilyuran alussa valtakunnallisestikin julkisuudessa ja Lexi oli kerhon aktiivinen jäsen. Hän teki jo ennen 1970-luvun puoltaväliä sen ajan mittapuun mukaan tosi pitkiä reissuja moottoripyörällä ulkomaille.

Touring Finlandiassa Lexi oli myös tomerasti mukana ja teki paljon kerhon eteen. Sitten hän kiinnostui kilpailemisesta moottoripyörällä ja tutuiksi tulivat road racing, jäärata ja enduro, joista vakavimmin hän suhtautui RR:ään. Eniten kilpauralla sai julkisuutta Kouvolan Formula TT1:n MM-kisan yhteydessä ajettu B500-luokan voitto, koska Lexi ajoi taiteilijanimellä "Heimo Hidas". Myös lempinimi "Lippa-Lexi" tuli tutuksi ja voit arvata, miksi... 1987 Lexi oli yksi Helsinki Racing Clubin perustajista ja kerhon kaikki tehtävät tulivat tutuiksi puheenjohtajasta tiedottajaan ja yleisroudariin. Ei ollut tehtävää, josta hän olisi kieltäytynyt.

Lähes koko työuransa Lexi oli tekemisissä moottoripyöräilyn kanssa, sillä hän aloitti Suzuki-hommissa Bensowilla Aution Olan apupoikana Herttoniemen myymälässä. Kun Bensow meni nurin, niin Lexi siirtyi Arain mukana Brandtille. Hän oli sairaslomalla loukattuaan polvensa ja sillä aikaa Bensow mureni ja Lexi tuumasi, ettei olisi uskonut olevansa niin tärkeä mies, että sairiksen aikana työnantaja kaatuu alta. Brandt-konsernissa tehtäviä oli monenlaisia mm. Arain ja Kuwaharan parissa. Silloin lähes kaikki alan ihmiset tulivat hänelle tutuiksi.

Lexi teki ison päätöksen ja hyppäsi pois oravanpyörästä ryhtyen freelancetoimittajaksi. Päätöstä helpotti Stefan Brandtin pyyntö kirjoittaa Oy Otto Brandt Ab:n satavuotishistoriikki. 2005 "Otto Brandtin tie" valittiinkin sitten vuoden urheilukirjaksi. Lexi oli kirjoitellut jo aiemmin moottoripyöräilyyn liittyvistä asioista ja HelRC:n kerholehdissä oli paljon hänen aikaansaannoksiaan. Tekniikan Maailman kaksipyörätestit ja monet muut alan jutut työllistivät Lexiä paljon, koska hänellä oli monipuolinen kokemus erilaisista pyöristä ja eri lajeista. Hän selosti monena vuonna Eurosportilla Superbiken ja Supersportien MM-kilpailut; niin tämänkin kauden avauskilpailun.

Lexi ei ollut tavallinen "massaturisti", vaan matkaili omalla tylillään moottoripyörällä ympäri maailmaa, moposkootterilla eurooppaan tai junalla Venäjän halki Japaniin. Jossain vaiheessa hän laski käyneensä yli viidessäkymmenessä maassa. Hän vietti monena talvena pitkiä aikoja Kauko-Idässä nauttien uusista paikoista, ruuasta ja elämänmenosta. Näiltä matkoilta hän lähetti kavereilleen viestejä matkan etenemisestä hauskoin sanakääntein.

Yamaha Classic Racing Teamin omistaja Ferry Brouwer sanoi, että Lexi eli joka vuosi 1,5 vuotta. Tämä on varmaan totta. Varsinkin ollessaan freelancer hän tuntui nauttivan erilaisista elämän kokemuksista. Vuodesta 2008 hänen kumppaninaan oli Miia ja he ehtivät tehdä monia ikimuistoisia reissuja yhdessä ottaen ilon irti elämästä.

Lexillä oli paljon kavereita, joiden kanssa hän oli ollut nuoruusvuosista lähtien. Jotenkin näiden "entisten nuorten motoristien" yhteenkuuluvuus tuntuu vahvistuneen vuosien kuluessa. Lexi oli kuin magneetti, joka keräsi kavereita yhteen ja oli usein heidän keskipisteenä. Lexin kanssa oli helppo tulla toimeen ja aina juttu luisti. Hän oli kiltti, kansainvälinen, hauska, aikaansaava ja vaikka mitä.

Ferry Brouwerin laskukaavan mukaan Lexi eli yli 85 vuotta eli varsin pitkän elämän. Vanhanikodissa Lexi ei olisi katunut tekemättäjääneitä asioita, vaan kertonut tarinoita muille elämästään. Eikä aika olisi tullut pitkäksi!

On surullista, että Lexi lähti näin varhain kauniina kevätpäivänä. Kiitos, että saimme elää kanssasi. Voimia Miialle ja muille läheisille.

Juha Harju